Apteekkarin neuvot.

Kurkkukipu on yleinen vaiva, johon lähes jokainen meistä törmää joskus elämänsä aikana. Se voi olla hyvin ärsyttävä ja haitata arkipäivän toimintoja. Jos kurkkukipuun liittyy nielemisen vaikeutta, kyseessä voi olla esimerkiksi nielutulehdus, nielurisatulehdus tai kurkunpääntulehdus. Nieleminen voi tuntua kivuliaalta tai vaikealta, ja kurkku voi tuntua turvonneelta ja aralta. Kurkkukipu voi säteillä korviin ilman, että korvissa on vikaa. Kurkkukipu voi johtua monesta eri syystä. Virustulehdus on yleisin syy kurkkukivulle, mutta kurkkukipua voivat aiheuttaa myös bakteerit ja allergiset reaktiot. Kurkkukipua voi aiheuttaa myös mikä tahansa limakalvoja ärsyttävä tekijä, kuten tupakka. Hoito riippuu kurkkukivun aiheuttajasta.

 

Kurkkukivun syyt

Kurkkukivun syitä on useita. Tavallisin syy on virustulehdus, joka aiheuttaa nielutulehduksen. Virusinfektio tarttuu yleensä ilmateitse ja voi levitä nopeasti. Viruksen aiheuttama kurkkukipu on usein ensioire flunssasta ja yleensä samassa yhteydessä voi olla myös muita oireita, kuten kuumetta ja yskää.

Bakteerit voivat myös aiheuttaa kurkkukipua. Streptokokki-bakteeri on yleinen syy bakteeriperäiselle nielutulehdukselle. Tämä tulehdus voi aiheuttaa kurkkukivun lisäksi kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä.

Myös allergiset reaktiot voivat aiheuttaa kurkkukipua. Allergiaperäinen kurkkukipu johtuu yleensä siitä, että elimistö reagoi johonkin allergeeniin, kuten siitepölyyn, eläinpölyyn tai homeitiöihin. Tämä aiheuttaa tulehdusreaktion kurkussa, joka puolestaan johtaa kurkkukipuun.

Myös närästys voi tuntua polttavana tai kipeänä tuntemuksena kurkussa. Lisäksi närästykseen voi liittyä muita oireita, kuten hapan maku suussa, röyhtäilyä, yskää ja pahoinvointia.

 

Oireet

Kurkkukivun oireet voivat vaihdella sen mukaan, mikä sen aiheuttaa. Yleensä kurkkukipu aiheuttaa ärsytystä kurkussa, limakalvoturvotusta ja kipua niellessä.

Virusperäisen kurkkukivun yhteydessä on usein yskää, kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä. Bakteeriperäinen nielutulehdus voi aiheuttaa kuumetta, valkoisia pilkkuja kurkussa ja imusolmukkeiden turvotusta. Siitepölyallergian aiheuttama kurkkukipu voi aiheuttaa myös nenän tukkoisuutta, kutiavaa ihoa ja silmien punoitusta.

 

Kurkkukivun hoitokeinot

Kurkkukivun hoitaminen riippuu sen aiheuttajasta. Virustulehdukseen liittyvää kurkkukipua voidaan hoitaa lepäämällä ja juomalla paljon nestettä. Kipua voidaan lievittää myös kuumalla teellä ja hunajalla, kylmällä juomalla tai imeskelytableteilla.

Bakteeriperäistä nielutulehdusta hoidetaan antibiooteilla. On tärkeää käydä lääkärillä, jos epäilee bakteeriperäistä tulehdusta, sillä se voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, jos sitä ei hoideta asianmukaisesti. Antibioottikuuri tulisi ottaa loppuun saakka, vaikka oireet alkaisivatkin helpottaa jo ennen kuurin päättymistä.

Allergisesta kurkkukivusta kärsivät voivat käyttää allergialääkkeitä, kuten antihistamiineja ja nenäsumutteita. Lisäksi altistumista allergeenille tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan. Allergeenien välttäminen ei kuitenkaan ole aina mahdollista, joten silloin lääkehoito on usein tarpeellista.

Kovaa kurkkukipua voidaan lieventää tulehduskipulääkkeillä. Kurkkukipua voidaan harkinnan mukaan yrittää lievittää imeskeltävillä lääketableteilla. Nämä paikallisesti vaikuttavat itsehoitolääkkeet sisältävät tulehdusta lievittäviä, antibakteerisia, antiseptisiä ja puuduttavia yhdisteitä. On tärkeää noudattaa lääkkeen käyttöohjeita ja ottaa lääkettä vain sallittu maksimimäärä vuorokaudessa.

Kun närästys on hoidettu ja mahahappojen nouseminen kurkkuun on estetty, kurkkukipu yleensä helpottaa. Mikäli kurkkukipu ei kuitenkaan häviä hoidosta huolimatta, on syytä mennä lääkäriin.

Kurkkukivun yhteydessä nielua kosteuttavista valmisteista saa usein apua. Kosteuttavan vaikutuksen lisäksi ne vahvistavat limakalvoja sekä vähentävät limakalvoturvotusta. Imeskelytabletit ovat helppoja käyttää, mutta suusuihkeen, kuten Concquer, saa paremmin kohdistettua nieluun.

Nielemisen vaikeuteen voidaan käyttää samoja hoitokeinoja kuin kurkkukipuun yleisestikin, kuten kuumia juomia, kurkkupastilleja ja höyryhengitystä. Lisäksi kannattaa välttää happamia ja mausteisia ruokia, jotka voivat ärsyttää kurkkua entisestään. On tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä, kun nielemisen vaikeus vaivaa. Riittävä juominen pitää kurkun kosteana ja helpottaa nielemistä.

Mikäli kurkkukipu pahenee ja siihen liittyy muita vakavampia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, tulee hakeutua välittömästi lääkärin hoitoon.

Lue lisää flunssan hoidosta täältä.

© Helena Jalonen, apteekkari

Kuume aiheutuu useimmiten viruksen tai bakteerin aiheuttamasta infektiosta. Kuumeella ei ole virallista määritelmää. Normaali ruumiinlämpö on yleensä 35,8-37,6 astetta. Lapsella normaali lämpö on korkeampi kuin aikuisella. Lämmön saa mitattua luotettavimmin peräsuolesta, mutta moni lapsi kokee sen epämiellyttäväksi. Yli 38,0 asteen lämpöä peräsuolesta mitattuna voidaan pitää kuumeena. Lapsen lämpö mitataan yleensä kainalosta tai korvamittarilla, jolloin kuumeen rajana voidaan pitää 37,5 astetta. Kainalomittaus on näistä luotettavampi, sillä korvamittaus antaa silloin tällöin liian korkeita arvoja, sillä esim. korvavaha saattaa vääristää tuloksia. Liikkuminen nostaa arvoja herkästi: jo vähäinen leikkiminen voi nostaa terveen lapsen lämpötilan jopa 38 asteeseen. Niinpä mittaus on syytä pyrkiä tekemään lapsen ollessa levossa. Iltamittauksessa lämpö voi olla puoli astetta korkeampi kuin aamulla. Jos yleisvoinnissa ei tapahdu muutoksia, kuumeen toteamiseksi riittää kaksi mittausta vuorokaudessa.

Itsehoito

Kuumetta voi alentaa pitämällä vaatetuksen mahdollisimman kevyenä, huoneilman viileänä ja pyyhkimällä ihoa haaleassa vedessä kostutetuilla pyyhkeillä. Viilentämisellä kuume laskee noin puoli astetta. Kuume lisää nestetarvetta, joten lapselle on hyvä tarjota usein kylmää juotavaa. Energiantarpeeseen voi käyttää esim. Fortini-ravintovalmistetta jos lapsi ei pysty kuumeen takia syömään tarpeeksi. Pullollisesta Fortinia lapsi saa energiaa ja muita ravintoaineita tiiviiseen muotoon pakattuna. Kuumeisen lapsen ei tarvitse maata sängyssä, vaan hän saa liikkua ja leikkiä vapaasti. Urheilua ja ylimääräistä rasitusta tulee kuitenkin välttää.

Kuumelääkkeet ovat turvallisia, ja niitä on syytä käyttää silloin, kun lapsella on yli 38,5 asteen kuume. Kuumelääkkeiden käyttö ei hidasta paranemista eikä estä vastustuskyvyn kehittymistä, joten mitään estettä niiden antamiselle ei ole lievemmässäkään kuumeessa, etenkin jos lapsi on ärtyisä ja kivulias. Tulehduskipulääke vähentää mm. kurkkukipua, lihassärkyä ja yleistä epämiellyttävää oloa, jota erityisesti pienellä lapsella on vaikea todeta. Lääkkeiden teho on suorassa suhteessa annokseen, joten lääkkeitä kannattaa annostella aina suositusten mukaisesti painokilojen mukaan.

Ibuprofeeni alentaa kuumetta noin puolitoista astetta, ja sitä voi annostella kahdeksan tunnin välein eli kolme kertaa vuorokaudessa. Parasetamolia annetaan kolme tai neljä kertaa vuorokaudessa eli 6-8 tunnin välein. Korkeakuumeisella lapsella voidaan parasetamolia käyttää yhdessä tulehduskipulääkkeen kanssa lomittain. Jos yhden lääkkeen sijaan käytetään kahta lääkettä vuorotellen tai yhtäaikaisesti, vähenevät kuume ja kipu hiukan nopeammin kuin yhtä lääkettä käytettäessä. Suun kautta annostelu on suositeltavampi vaihtoehto kuin peräpuikot, joista lääke imeytyy hitaammin ja epävarmemmin. Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei tule käyttää pienillä lapsilla infektioiden yhteydessä.

Milloin lääkäriin

Kuume sinänsä ei juuri koskaan ole vaarallista; korkea kuume väsyttää mutta ei aiheuta lapselle vaurioita. Virusperäisissä hengitystieinfektioissa kuume kestää useimmiten alle viikon. Kolme päivää ei siis ole raja sille, milloin lapsi tulisi viedä lääkäriin. Tärkeintä on lapsen yleisvointi: jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät nuhakuumeen oireet, tilannetta voidaan seurata muutamia päiviä kotona. Jos taas lapsi on poikkeuksellisen väsynyt ja sairaan oloinen, hänet tulee toimittaa lääkäriin ensimmäisenä kuumepäivänä. Lääkäriin on syytä mennä myös, jos alle kolmen kuukauden ikäiselle lapselle nousee yli 38 asteen kuume, lapsi on sekava tai muuten poikkeuksellisen oloinen tai kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja.

Korkea kuume tai sen nopea nousu voivat aiheuttaa lapselle kuumekouristuksen. Kuumekouristukset eivät ole vaarallisia ja ne menevät yleensä ohitse muutamassa minuutissa. Ensimmäisen kuumekouristuksen jälkeen tulisi kuitenkin aina ottaa yhteys lääkäriin neuvojen saamiseksi, sillä on mahdollista, että kouristus uusiutuu seuraavan taudin yhteydessä.

Löydät valmisteita lapsen kuumeen hoitoon täältä. 

Lue myös artikkeli lapsen kivunhoidosta.

© Helena Jalonen, apteekkari

Elimistö säätelee kehon lämpötilaa jatkuvasti ja se vaihtelee vuorokauden ajan, ympäristön lämpötilan, vaatetuksen ja liikkumisen mukaan. Ihmisen normaalilämpötila voi vaihdella 35,8–37,8 asteen välillä. Kehon lämpö on korkeimmillaan iltapäivällä klo 16–18 ja matalimmillaan aamuyöstä. Naisilla kehon lämpö vaihtelee noin puoli astetta kuukautiskierron aikana, korkeimmillaan lämpö on kuukautiskierron keskivaiheella, kun munasolu irtoaa. Myös jo melko vähäinen rasitus nostaa kehon lämpötilaa lihasten tuottaman lämmön vuoksi.

Aikuisen normaalilämpö riippuu myös mittauspaikasta: kainalosta mitattu lämpö on aavistuksen pienempi kuin peräsuolesta mitattu ja mitattuun lämpötilaan vaikuttaa myös sen hetkinen huoneen lämpö. Siksi kainalosta saatu tulos on epätarkin ja mittausaika pisin. Perinteisellä tai digitaalisella kuumemittarilla lämpötila voidaan mitata myös suusta. Digitaalinen mittari on yhtä luotettava kuin perinteinen mittari, jos sitä pidetään kainalossa riittävän pitkään eli 5–10 minuuttia. Piippauksen jälkeen digitaalinen mittari kertoo kainalosta vasta alustavan tuloksen, joten mittari kannattaa jättää vielä hetkeksi kainaloon. Korvakuumemittarin käyttö on nopeinta ja tulos on luotettava, jos vain käyttää mittaria oikein käyttöohjeiden mukaisesti. Korvakuumemittarilla mittaamista kannattaakin harjoitella jo etukäteen.

Kuumetautien yhteydessä bakteereista tai viruksista peräisin olevat aineet vaikuttavat aivojen lämmönsäätelykeskukseen, jolloin kuumeen nousu tuntuu paleluna. Korkea kuume voi nousta nopeasti jopa puolessa tunnissa. Kuume ei siis ole itsenäinen tauti, vaan aina jonkin taudin oire. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että aikuisella yli 38,0 asteen lämpö merkitsee kuumetta. Pelkkä kuumeen korkeus ei suoranaisesti kerro sairauden vakavuudesta. Virusinfektion alkupäivinä lämpö voi nousta yli 39 asteen. Vielä yli 40 asteen kuume ei yleensä ole vaarallinen, mutta se tekee olon väsyneeksi ja voipuneeksi. Vasta yli 42 asteen kuume on elimistölle haitallinen, mutta näin korkealle lämpö ei yleensä nouse tavallisissa infektiosairauksissa.

Kuumeen hoito

Mahdollisimman kevyt vaatetus, ympäristön viilentäminen ja ihon pyyhkiminen haaleassa vedessä kostutetulla pyyhkeellä ovat fysikaalisia keinoja alentaa kuumetta. Viilentämisellä kuume laskee noin puoli astetta. Kuumeisen ei tarvitse maata sängyssä, mutta voimakasta rasitusta on vältettävä. Nesteen tarve lisääntyy jopa 12 prosenttia yhtä kuumeastetta kohden, joten runsas nesteen juominen on tarpeen. Nesteen ei tarvitse olla kuumaa.

Virallista rajaa kuumelääkkeiden käytölle ei ole, mutta yli 38,5 asteen kuume on syytä lääkitä. Kuumetautiin liittyy usein myös kipuja, joihin kuumelääkkeet tehoavat hyvin. Niinpä lievääkin kuumetta voidaan lääkitä yleisoireiden tai paikalliskivun lieventämiseksi. Suomessa ilman reseptiä saatavia yleisimmin käytettyjä kuumelääkkeitä ovat parasetamoli- ja ibuprofeenivalmisteet. Asetyylisalisyylihappoa ei tule antaa pienille lapsille. Yksi lääke laskee kuumetta noin 1,5 astetta ja kuumetta alentava vaikutusaika riippuu lääkeaineesta. Jos yhden lääkkeen asemesta käytetään kahta lääkettä vuorotellen tai yhtäaikaisesti, vähenevät kuume ja kipu hiukan nopeammin kuin yhtä lääkettä käytettäessä. Suun kautta annosteltuna lääkkeiden vaikutus on nopeampi ja tehokkaampi kuin peräpuikkoja käytettäessä.

Jos kuumetta on ollut jo useampi päivä, täysin yksiselitteistä sääntöä ei ole, milloin pitäisi mennä lääkäriin. Olennaista on yleisvointi: jos on poikkeuksellisen väsynyt ja sairas, tulee lääkäriin mennä jo ensimmäisenä kuumepäivänä. Toisaalta viideskään kuumepäivä ei välttämättä edellytä lääkärissä käyntiä. Kuumeilun vuoksi on tarpeen hakeutua lääkäriin erityisesti jos lämpö nousee uudelleen oltuaan jo pari päivää poissa, kuumeeseen liittyy jatkuva vatsakipu tai virtsaamisvaiva, yleiskunto laskee nopeasti, on niskakipua, pahoinvointia ja oksentelua tai on useamman nivelen punotusta ja kuumotusta.

Kuumelääkkeitä löydät kategoriasta kuume.

Lue myös artikkeli lapsen kuumeen hoidosta.

© Helena Jalonen, apteekkari

 

Flunssa eli nuhakuume on suomalaisten yleisin sairaus. Pahinta flunssakautta ovat syksy ja talvi. Usein kuvitellaan, että kylmettyminen aiheuttaa flunssan, mutta kyse on virustartunnasta. Flunssa leviää käsien tai ilman kautta, useimmat virukset tarttuvat vain lähietäisyydeltä. Flunssa tarttuu siis pisaratartuntana, joten parasta on yskiä ja aivastaa nenäliinaan tai hihaan. Antibiootit ovat virustauteihin tehottomia. Hyvä puolustuskyky auttaa elimistöä torjumaan sitä pommittavia, jatkuvasti muotoaan muuttavia viruksia. Yleistä puolustuskykyä voi vahvistaa suosimalla terveellisiä elämäntapoja, kuten syömällä monipuolista ruokaa, lepäämällä riittävästi ja liikkumalla säännöllisesti. Tautien jyllätessä on tärkeä muistaa hyvä käsihygienia ja muistaa huolehtia riittävästä vastustuskykyä tukevien vitamiinien ja hivenaineiden saannista. Flunssan pääoireet ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Nuha ja nenän tukkoisuus ovat pahimmillaan muutama päivä flunssaoireiden alkamisesta. Yskä voi kestää useita viikkoja. Normaalisti flunssa kestää muutamasta päivästä jopa kahteen viikkoon. Pahimmat flunssan oireet yleensä vähenevät 4 – 5 sairauspäivän jälkeen.

Flunssaisena tärkeintä on levätä riittävästi. Aktiivisesta kuntoliikunnasta on pidettävä reilu tauko, jotta pystyy välttämään mahdolliset jälkitaudit. Liikuntaharrastuksia voi jatkaa kun on täysin tervehtynyt. Aikuisen flunssapotilaan on syytä mennä lääkäriin jos nousee korkea kuume, voimakas uupumus tai hengittäminen on raskasta. Lääkärin arvio on tarpeen myös, jos jo helpottaneet oireet uusivat parin viikon kuluessa. Lapsella lääkärikäynnin kynnys on matalampi.

Lievitä oireita ja parane nopeasti

Normaalisti flunssa paranee potemalla, mutta paranemista voi nopeuttaa ja oireita lievittää oikeilla valmisteilla. Tukkoista nuhanenää voidaan hoitaa nenän limakalvoja supistavilla nenäsuihkeilla. Lisäksi merisuolapohjaiset nenäsumutteet auttavat limaa irtoamaan poskionteloista. Kuivaa nenän limakalvoa voi parannella hoitavilla ja kosteuttavilla joko merisuola- tai öljypohjaisilla suihkeilla. Niistämisestä auenneita ja rohtuneita nenänpieliä voidaan hoitaa nenä tai muulla tehokkaasti limakalvovaurioita hoitavalla voiteella. Lisäksi tukkoisuutta ja kurkun karheutta voi lievittää imeskeltävillä pastilleilla, joista hampaiden kannalta on parempi valita sokeriton vaihtoehto. Nielua puuduttavat ja desinfioivat imeskeltävät tabletit auttavat jos kurkku on kipeä. Kuumetta ja lihassärkyä voidaan vähentää käyttämällä särkylääkettä tarvittaessa. Käytettäessä juotavaa kipulääkettä tulee samalla huolehdittua myös nesteytyksestä, sillä kuumeessa lämmin keho haihduttaa normaalia enemmän ja elimistön nesteen tarve lisääntyy. Höyryhengitys auttaa puhdistamaan hengitysteitä ja irrottaa limaa. Höyryn ei tarvitse olla kuumaa vaan miellyttävän lämpöistä. Apteekista voi ostaa höyryhengityslaitteen eli inhalaattorin. Yskänlääkkeiden teho on melko huono, mutta mikäli ärsytysyskä haittaa esimerkiksi yöunta tai työntekoa, voi käyttää yskänärsytystä hillitsevää lääkettä tarvittaessa. Hunaja, eukalyptusöljy tai mikä tahansa nielua kosteuttava neste saattaa helpottaa erityisesti ylähengitystieinfektioihin liittyvää yskää. Kysy lääkkeiden valinnasta, sopivuudesta ja muista hoitovaihtoehdoista aina apteekista.

Tue vastustuskykyäsi

C- ja D-vitamiini sekä auringonhattuuute (echinacea) vahvistavat elimistön puolustusmekanismeja. Niiden teho flunssan hoidossa on osin ristiriitaista, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet niiden voivan vähentää flunssan kestoa ja vähentää oireiden vaikeutta eikä niiden käyttöön liity haittavaikutuksia. Tutkimusten mukaan punahattu on tehokas etenkin flunssan ennaltaehkäisyssä. C-vitamiini puolestaan voi vähentää flunssan oireita ja lyhentää oireiden kestoa, mutta silloin annoksen on oltava suuri, jopa 3-6 grammaa vuorokaudessa ja sen käyttö tulisi aloittaa heti ensioireista. Sinkin hyöty flunssan ehkäisemisessä ja taudista toipumisessa perustuu sen paikallisiin vaikutuksiin nielussa. Siksi nieltävistä sinkkitableteista ei ole hyötyä flunssassa, vaan sinkin on oltava sellaisessa muodossa,että se vaikuttaa nielun alueella. Sinkkiä tulisi saada päivän aikana yhteensä noin 80 mg. Sinkin käyttö kannattaa aloittaa heti flunssan alettua, viimeistään vuorokauden sisällä ensimmäisten oireiden ilmestymisestä, ja käyttöä voi jatkaa tällä annoksella muutamista päivistä viikkoon. Jos sinkin käytön aloittaa useita päiviä flunssan alkamisen jälkeen, ei siitä luultavasti ole enää hyötyä.

Tutustu kaikkiin flunssaa lievittäviin valmisteisiimme.

© Helena Jalonen, apteekkari

Lue myös helenan vinkit tukkoisen nenän hoitoon.